Tulkoon joulu

Joulu on ollut minulle tärkeä juhla lapsuudesta lähtien. Jouluun on liittynyt suuria tunteita, rakkaita ihmisiä, hyvää ruokaa ja myös tietynlaista jännitystä. Mikä tärkeintä: joulu on katkaissut pimeän syksyn ja arjen kiireet.

Pienempänä lahjat näyttelivät suurta roolia joulussa ja sen odottamisessa. Kaappeja pengottiin ja paketteja tutkittiin jo hyvissä ajoin ennen aattoa. Sittemmin joulun merkitys on muuttunut, lahjojen sijaan tärkeiksi asioiksi ovat nousseet hyvä ruoka ja yhteinen illanvietto läheisten kesken. Kieltämättä nuorempana mielessä oli usein myös joulupäivän hulinat ja tapsantanssit. Joka tapauksessa: minun jouluuni on aina liittynyt läheisten ihmisten, sukulaisten ja ystävien kanssa vietetty aika, hyvä ruoka ja juoma sekä aivan erityinen, joululle ominainen tunnelma.

Viime vuosina tuo jouluinen tunnelma on ollut kuitenkin enemmän ja vähemmän hukassa, syystä tai toisesta. En vain saa aivan kiinni siitä joulun tunteesta kuten aiemmin. Joulun odotus on kyllä ihanaa: kynttilöiden polttelu, jouluvalojen ripustus ja joulukalenterin luukkujen avaaminen ovat mukavia perinteitä ja siirtymiä kohti varsinaista juhlaa. Silti tuntuu että jotain puuttuu. Minua ahdistaa se hillitön vouhotus ja valmistelu, mikä jouluun usein liittyy. Lahjojen metsästys, paketointi, siivoaminen ja jouluruokien metsästys aiheuttavat turhaa stressiä aivan liian monelle. Tuntuu, että stressaannun jo siitä, kun seuraan sitä panikointia ja kiirettä vierestä. Miksi ihmeessä näin kauniiseen, rauhoittumisen juhlaan liitetään niin paljon kaikkea turhaa painetta? Haluan itse pyrkiä mahdollisimman pitkälti pois siitä. Toki minusta on mukava muistaa läheisiäni jotenkin, mutta siitä ei tarvitse tehdä numeroa. Jouluruokiakin on ihanaa syödä, mutta jos se rosolli nyt sattuu puuttumaan pöydästä, niin entäs sitten. Mitään hillitöntä siivoustakaan on turha väkisin alkaa tekemään, paljon tunnelmallisempaa on sammuttaa ylimääräiset valot ja poltella kynttilöitä. Kaiken kaikkiaan minusta olisi ihanaa jos joulusta riisuttaisiin kaikki ylimääräinen touhotus, väkisin tehdyt asiat ja turha stressi. Oltaisiin vaan ja tehtäisiin vain niitä asioita, joita oikeasti huvittaa tehdä.

Minua huvittaa tänä jouluna: rentoutua, lukea kirjaa, makoilla peiton alla, olla lähekkäin, katsella telkkaria, syödä suklaata ja porkkanalaatikkoa, nähdä muutamaa läheistä ihmistä, käydä haukkaamassa happea, viedä hautausmaalle kynttilöitä ja pohdiskella elämää. Ehkä jokaisen olisi syytä miettiä hetki, millaisen joulun haluaa oikeasti viettää ja mitä asioita tekee vain siksi, että ne "kuuluu tehdä". Mitään ei oo pakko hei! Rauhallista joulua kaikille! 0:)

PS. Kohta se aurinko taas pilkottaa ja kaamos väistyy täällä pohjoisessakin :)